Luontomatkailua ja tuubailua

Laos on yllättänyt meidät täysin jylhällä luonnollaan ja erittäin rennolla elämänasenteellaan. Kuvittelimme molemmat Laosin ”isoksi tasaiseksi pelloksi” lehmineen ja maanviljelijöineen. Yllätyimme toinen toistaan jylhemmistä vuorista, joita jatkuu välillä silminkantamattomiin. Rento elämänasenne on välillä jopa hieman liiankin rento länsimaiseen makuun. Ravintoloissa saa odottaa palvelua välillä hyvinkin kauan ja ruoka tulee kun tulee jos tulee. Monesti jotain tilattua jää puuttumaan tai lasku ei täsmää. Nyt olemme jo oppineet tavoille ja pelikortit ovat käytössä aina ruokaa odotellessa.

Vietimme viimeiset kaksi päivää Vang Viengin kylässä Laosin keskiosassa. Kylä osoittautui kahden täysin toisistaan poikkeavan matkailijasegmentin törmäyskohdaksi. Toisaalta kaupunkia asuttivat luontomatkailusta ja retkeilystä kiinnostuneet hieman vanhemmat matkaajat, toisaalta parikymppiset britti-, aussi- ja jenkkituristit, joille oli kaupungin viertä virtaavan joen rannoille rakennettu oma pieni maailmansa. Tottakai testasimme kaupungin molemmat puolet ja vietimme ensimmäisen päivän tutustuen Vang Viengin upeaan luontoon ja toisen päivän lilluen joella isoilla ilmarenkailla kaljapullo kädessä (=tubing). Matkaseurana meillä oli edelleen Iira ja Teijo, joiden kanssa viihdyimme Vientianessa niin hyvin, että päätimme jatkaa matkaa yhdessä vielä jonkin aikaa.

1. päivä: Mopoilua ympäri kyliä

Mopo on mahtava tapa nähdä kaupunkia ja sen ympäristöä. En suosittele Hanoissa, mutta täällä hieman hiljaisemman liikenteen keskellä erittäin kätevää ja mukavaa. Hieman takkuavasta alusta huolimatta päästelimme loppupäivästä jo ihan mukavaakin vauhtia lämpimän tuulen puhaltaessa. Ajelimme läpi kylän ja kohti vuorten juurilla kulkevia hiekkateitä. Määränpäänämme oli karttaan piirretyt luola ja valtavan kokoinen ”blue lagoon”. Luola oli upea sisääntunkevine valonsäteineen ja pilkkopimeine takaosineen. Blue lagoon taas osoittautui pikkuruiseksi lätäköksi, joka todellakin oli sininen, mutta kaukana laguunista. Vesi oli kuitenkin mukavan virkistävää ja lätäkön rannalle oli jykevään puuhun viritetty kaikenlaisia köysiä ja rappusia, joista pääsi kiipeämään puuhun ja hyppimään lätäkköön. Mukava päivä, lämmin sää ja aurinko paistoi. Mitä muuta sitä voisi toivoa?

2.päivä: Tubingii, tubingii...

Ensimmäinen kosketus virtaavaan veteen tuntui jäätävän kylmältä. Onneksi aurinko lämmitti mukavasti ja jättirenkaassa oli oikeastaan ihan mukava kellua. Joen rannalta huutelivat baarien ”sisäänheittäjät”, jotka kirjaimellisesti heittivät köysiä kelluville turisteille ja vetivät renkaita baarin laituriin yksi toisensa perään. Tekno pauhasi ja väki viihtyi. Baareihin oli rakennettu veteen johtavia köysiratoja ja tarzan-liaaneja, joissa roikkui jatkuvasti tunnelmasta nauttivia matkaajia. Meidät oli merkattu vedenpitävillä tusseilla: itse oli matkaaja numero 166. :) Mukavaa oli siihen asti kunnes aurinko painui juuri sen verran vuorten taakse, että se ei lämmittänyt enää joella. Myöhemmin illalla joka toisessa keskustan ravintolassa katseltiin Frendejä. Todellisen Vang Vieng -kokemuksen hankkiaksemme siirryimme muiden tapaan syömään Frendien ääreen. Iltahämärässä istuskelimme joen rannalla ja katselimme kuun valaisemia vuorten takaa nousevia upeita pilviä.

Edessä oli jälleen yksi raskas bussimatka. Tällä kertaa istuimme minibussin kyydissä matkalla kohti Luang Prabangia. Matka oli todella mutkainen, mutta lopulta saavuimme kaupunkiin, joka on täydellinen vastakohta Vang Viengille. Kaupunki on täynnä temppeleitä ja munkkeja. Vang Viengissä yökerhojen pauhu alkoi kymmeneltä illalla, täällä kaikki ravintolat menevät kiinni viimeistään klo 23.30 ja hotellivieraiden täytyy olla huoneissaan puoleenyöhön mennessä. Kaupunki vaikuttaa mukavalta ja vietämme täällä perjantain ja lauantain. Bussimatkailu on alkanut jo hiukan kyllästyttää, joten päätimme lentää Bangkokiin sunnuntaina.