P.P:ltä KL:ään

Thaimaa jäi taakse ja nyt olemme Kuala Lumpurissa, Malesiassa. Sukeltelujen jälkeen käytimme aikamme Phi Phillä rentoutumiseen. Suunnitelmissa oli lähteä heti sukelluksien jälkeen, mutta Tero the Manager keksi järjestää lauantaille pikavenekierroksen Phi Phin saarien ympäri. Veneessä oli meidän lisäksi Visa ja Maria, kaksi tanskalaista tyttöä, sukellusliikkeen snorklausopas Andy, veneen omistaja Reef ja tietenkin Tero itse. Päivä kului leppoisasti snorklaillen, hyvästä ilmasta ja seurasta nauttien. Näimmepä matkalla pari delfiiniäkin. Päivän kruunasi hyppy kalliolta veteen. Itse rohkaistuin hyppäämään noin kolmesta metristä, mutta Visa ja Reef tekivät vastaavan noin 18 metristä. Hengissä selvisivät. Päivän omituisin pysähdyspaikka oli Phi Phin edustalle ankkuroitu vesipuistoproomu, jolla sai kokeilla erilaisia veteenmenotapoja. Oli liaania, liukumäkeä ja ponnahduslautaa. Proomulla ei kuulemma ikinä ketään käy, mutta meillä hauskaa.

Matkan Phi Philtä tänne Kuala Lumpuriin taitoimme pitkän kaavan mukaan. Lähdimme sunnuntaiaamuna kello 9:00 lautalla kohti Krabia, jossa meitä odotti täyteen ahdattu pikkubussi. Sillä matkasimme noin neljä tuntia kohti etelää ja Hat Yain kaupunkia. Kuski oli HULLU. Hän paahtoi kaasu pohjassa koko matkan ja täytyy myöntää - kyllä pelotti. Vai miltä kuulostaa 140 km/h, 12 ihmistä kyydissä, ei turvavöitä ja parin metrin turvaväli edelliseen autoon. Paikalliset eivät olleet moksiskaan, mutta meitä suomalaisia hirvitti. Vakuutan tässä ja nyt, että en enää astu moiseen rakkineeseen jalallanikaan, jos se vain on mahdollista. Tästä lähtien lennämme vastaavat matkat.

Hat Yaissa edessä oli pari tunnin stoppi ja kello 18:30 nousimme VIP-bussiin. Termi VIP-bussi johtaa monesti harhaan, mutta nyt se kuvasi kulkuneuvoa hyvin. Raja ylittyi kivuttomasti ja yö oli mukava. Bussin penkit olivat tilavat ja jopa minä sain nukuttua suhteellisen hyvässä asennossa. Perille Kuala Lumpuriin saavuimme hieman viiden jälkeen aamulla. Meitä vastassa oli liuta taksikuskeja, joilla jokaisella oli joku asumus, jonne juuri meidän kannataisi mennä. Taksin sijaan kävelimme muutaman sata metriä Chinatowniin ja melko nopeasti löysimme itsellemme mukavan hotellin. Huoneessa on kaikki mukavuudet nettiyhteydestä lämpimään suihkuun eikä hintakaan päätä huimaa.

Maanantaina tapasimme Särkänniemen pomoni Marjon ja hänen miehensä Esan. Heidän talvilomansa viimeiset päivät osuivat sattumalta päällekäin meidän ensimmäisen Kuala Lumpur-päivän kanssa, joten päätimme treffata. Aamu-unet nukuttuamme suuntasimme kohti Petronas Towersia, jossa meidän oli määrä tavata. Löysimme heidät tuplatornien juurelta helposti ja vietimme mukavan päivän heidän kanssaan nuuhkien Kuala Lumpurin ilmapiiriä. Maanantai-illan yömyssyjen jälkeen uni maittoi. Masi ja Esa lensivät eilen takaisin kotiin ja me jatkoimme kaupunkiin tutustumista.

KL on kaunis suurkaupunki. Korkeiden rakennusten lomassa näkyy paljon vihreää ja ilma paljon raikkaampaa kuin esimerkiksi Bangkokissa. Malesia on muslimimaa – monella naisella on pään peittävä huivi ja pukeutuminen on muutenkin konservatiivista. Vastaan tulevat miehet mittailevat usein varsinkin Raitaa silmillään. Satuimme tänne juuri kiinalaisen uudenvuoden aikaan ja odotimme kovaa pauketta, onhan majoituksemme Chinatownissa. Riehakasta menoa ei ole näkynyt. Muutaman papattimaton olemme kuulleet paukkuvan ja bussin ikkunasta näimme ilotulituksia siellä täällä. Monet kiinalaisten pitämät kaupat ovat tosin olleet kiinni.

Olemme vihdoin saaneet kuvat Flickrissä miltei ajantasalle paremman nettiyhteyden myötä. Sinne siis katselemaan otoksia. Matkamme jatkuu huomenna kohti etelää ja Singaporea. Olemme siellä 2. päivään helmikuuta asti, jolloin lennämme Perthiin, Australiaan.