6,5 kuukautta, 100 000 kilometriä

Matka on nyt tehty. Olemme ylpeitä, onnellisia ja vielä hieman väsyneitä. Matka maailman ympäri oli mahtava kokemus, jonka sulattelu kestää varmasti vielä jonkin aikaa, ehkä jopa lopun elämää. Millä sanoilla sitten kokemuksen voisi summata. Koimme ja näimme paljon. Paljon enemmän kuin ikinä uskalsimme odottaa. Nauroimme, itkimme, nautimme ja mikä parasta teimme sen kaiken yhdessä. En voisi kuvitella parempaa matkakumppania kuin rakas vaimoni. Kiitos Raita!

Emme toivottavasti ikinä unohda pelikaanien liitoa, outbackin tähtitaivasta, auringonlaskua Andeilla, El Nidon lasten hymyä, Apolloja, kärpäsiä, rapuja, korallien väriloistoa, vapaanpudotuksen huumaa, Coldwavea, mustaa/punaista/valkoista hiekkaa, aaltoja, meren tuoksua. Monet (kaikki) ovat kysyneet, mikä oli paras paikka matkalla. Emme ole siihen pystyneet vastaamaan kenellekään, emmekä pysty. Maailma on monimuotoisuudessaan niin ihmeellinen paikka, ettei yhtä voi nostaa toisen yläpuolelle. Toisaalta, Ikea on oikeassa sanoessaan, että koti on maailman paras paikka. 

Haluiaisimme kiittää maailmalla tapaamiamme ihmisiä eli Iiraa ja Teijoa, Visaa ja Mariaa, Teroa, Masia ja Esaa, Rossia ja Steveneitä sekä Hellua ja Dania: autoitte muokkaamaan matkastamme sellaisen, mikä siitä muodostui. Haluaisimme myös kiittää kotona matkaa kanssamme taittaneita ihmisiä: kannustuksenne ja kommenttinne auttoivat vaikeina hetkinä kulkemaan silmät ja mieli avoimina kohti uusia haasteita.

Aiomme painattaa blogin tekstit ja kuvat yksiin kansiin kesän aikana. Myös ottamastamme noin 15 000 kuvasta on suunnitteilla jonkinnäköistä kollaasia. Ilmoittelemme ko. projekteista "Unelmista Tottassa" sitten, kun ne valmistuvat ja mikäli halukkaita on painatamme useampiakin kappaleita.

Yhdestä unelmasta on nyt tullut totta, nyt on aika alkaa toteuttamaan seuraavia. Kiitos kaikille matkaa seuranneille ja blogia lukeneille! Alla vielä musiikkia ja kuvia matkan varrelta videon muodossa. Laita siis äänet päälle ja ota mukava asento tuolissa. Aurinkoista kesää kaikille!

Olemme kotona!

Emme olisi voineet keksiä kivempaa tekemistä tälle viikonlopulle kuin tulla kotiin! :) Panaman lennon siirryttyä Mexico Cityyn säästimme ajassa neljä päivää, joten päätimme myös aloittaa paluumatkan neljä päivää aikaisemmin. Miamissa viisi päivää oli mielestämme riittävä aika ja New Yorkissa olemme molemmat jo käyneet pari kertaa aiemmin. Tästä asetelmasta syntyi loistava tilaisuus yllättää vanhemmat, sisarukset ja lähimmät ystävät, joten päätimme olla kertomatta lopullista paluupäiväämme. "Huijaus" oli kaiken suunnittelun arvoinen, sillä vastaanottajien ilmeet ilmestyttyämme oven taakse olivat viihdyttävää katseltavaa. :) Onpa mukava olla kotona!

Summaamme matkan ja lisäämme puuttuvat kuvat tulevalla viikolla, joten kannattaa vielä pysyä kanavalla!

Miamin kuumuudessa

Pidämme Miamista. Täällä on mukava tunnelma ja säätkin suurimman osan vuodesta täydellisiä. Eilen pääsimme todistamaan säiden herran muuttuvaa mieltä. Makoillimme uima-altaalla ja taivaalla näkyi hivenen sinistä. Sitten taivas tummui kuin nappia painamalla ja alkoi sataa. Kymmenen minuuttia myöhemmin pilvet olivat poissa ja aurinko paistoi täydeltä taivaalta. Ah, kuinka mukavaa auringossa makoilu onkaan. Kai Suomessakin on jo helteet alkaneet ja järvivesi yli 25 asteista?

Toissapäivänä ajelimme Key Westiin ja takaisin. Kivannäköinen paikka ja upea ajomatka. Ihan kuin olisi ajanut pitkällä sillalla kirkkaan turkoosin veden ympäröimänä. Key Westissä kävimme toteamassa USA:n eteläisimmän rannan olemassaolon ja matkalla takaisin pysähdyimme kauniilla rannalla. Miamiin olemme tutustuneet ajelemalla pitkin poikin pitkiä katuja. Eilisillan vietimme jättimäisellä ostarilla kauppoja kierrellen. Matka ostarille hotelliltamme Miami Beachilta kesti ruuhkassa lähes kaksi tuntia. Matkaa sinne oli noin 30 kilometriä. Matkan varrella näimme monen monta kunnon ökytaloa jättimäisinä jahteineen. Takaisin hotellille ajoimme South Beachin kautta. South Beach on Miamin yöelämän keskittymä ja ihmisia oli liikkeellä paljon. Memorial Day -viikonloppu, joka on yksi vuoden suurimmista juhlista ja kesän virallinen alku, lähestyy ja meno kuulemma villiintyy, kun ihmiset ryntäävät rannoille.

Olemme muuten USA:ssa unelma-aikaan, jos sitä mitataan television tarjonnalla. American Idol, jota olemme seuranneet Uudesta-Seelannista lähtien, huipentui toissailtana ja millä tavalla. Voittajaa en paljasta, mutta showsta voin sanoa sen verran, että se oli mahtava. Idol on muuten melkoisen iso ja seurattu ohjelma täällä Atlantin toisella puolella: finaalissa annettiin lähes 100 miljoonaa ääntä! Kyllä. 100 miljoonaa! Kannattaa katsoa, vaikka ei Idolia olisi ikinä seurannutkaan. Upea show. Lisäksi telkusta tulevat sekä NBA:n että NHL:n playoffit ja onkin ollut kiva katsella ko. pelejä livenä ilman, että tarvitsee valvoa koko yötä.

Ai niin. Keksittiin reissun viimeiselle viikonlopulle kivaa tekemistä! Mitä se on, jääköön se vielä arvoitukseksi. Sunnuntaina lisää, kannattaa tsekata blogi vielä ennen nukkumaanmenoa. Nähdään pian!