Viva la México!

Meillä on nyt ihana rentouttava aurinkoloma takana. Vihdoin! :) Erityiskiitokset Hellulle ja Danille vieraanvaraisuudesta, loistavasta johdatuksesta meksikolaiseen kulttuuriin ja ah niin herkulliseen ruokaan! Ainakin viisi kiloa painavampana kuin viikko sitten voin kertoa, että meksikolainen ruoka on hyvää ja sitä on paljon! :) Maistoimme matkan aikana kaikkea tacoista cevicheen ja rauskuun. Maha ei todellakaan kurninut. Yhteistä joka aterialle oli lime ja tortillat eri muodoissaan. Oli kyseessä aamupala, lounas tai päivällinen aina oli kädessä tortilla ja pöydässä limelohkoja. Kaikenkaikkiaan meksikolainen ruokakulttuuri eroaa melkoisesti siitä, millaisena se on Suomessa totuttu näkemään. Suomen meksikolainen on lähinnä texmexiä, sillä Meksikossa ei tunneta esimerkiksi jauhelihaa, cheddar-juustoa, kovia tacoja eikä punaista purkkisalsaa. Aterian pohjana ovat avocadot, itsetehdyt "chilikastikkeet" ja "hiennonetut salaatit" eli salsat, tortillat, limet, vaalea juusto ja pavut. Suomessa perinteisen meksikolaisen aterian tekeminen onkin Danin mielestä vaikeaa, sillä oikeanlaisia raaka-aineita ei ole saatavilla helposti. Esimerkiksi chilit ovat täysin erilaisia... jopa paikallisessa supermarketissamme hyllyt notkuivat kymmeniä erilaisia chililaatuja.

Alkoholijuomista puhuttaessa ei tarvitse mainita kuin tequila ja olut. Corona näkyy kaikkialla ja erimerkkisiä tequiloita on tarjolla monenlaista sorttia. Oikeasti tequilaksi voidaan kutsua vain champagnen tavoin tietyltä alueelta tulevaa agave-kasvista tislattua viinaa, mutta kutsuttakoon sillä nimellä tässä yhteydessä epäoppisesti kaikkea vastaavaa. Ja muuten tequila Meksikossa, toisin kuin kotipuolessa, on oikeasti hyvää ja sellaisenaan nautittavaa juomaa. Ei tarvita sitruunaa eikä suolaa peittämään "tequilan" makua. :)

Tutustuimme Puerto Vallartaan ja sen ympäristöön kuuden päivän aikana melko kattavasti. Kaupungin lisäksi kävimme pienessä surffikylässä, vieläkin pienemmässä vuoristokylässä ja parilla kivalla rannalla kaupungin ulkopuolella. Meksiko on mielenkiintoinen sekoitus eteläistä ja pohjoista Amerikkaa, Espanjaa sekä vanhoja intiaanikulttuureja. Puerto Vallarta itsessään on aikamoinen turismin ja lomaosakkeiden kehityskeskus, mutta naapurikylissä näimme aitoa Meksikoa. Tosin Danin opastuksella saimme kokea ehdottomasti autenttisemman Meksikon, jonka olisimme kokeneet keskenämme. Meksikossa ei juurikaan pidetä pohjoisista naapureista, gringoista. Nimitys johtaa juurensa Meksikon ja USA:n väliseen sotaan, jolloin USA:n joukot pukeutuivat vihreisiin asuihin ja paikalliset hätistelivät jenkkejä huutamalla heille meksikolaisittain äännettynä "Green! Go!". Paikallisen tequilanmaistattajan suusta kuulimme myös tarinan ihmisten kielitaidosta ja fiksuudesta. Se meni jotakuinkin näin: On olemassa viisaita ihmisiä, jotka puhuvat kahta kieltä. Heitä sanotaan kaksikielisiksi. Jotkut puhuvat kolmea kieltä - he ovat kolmikielisiä. Sitten on olemassa vähemmän viisaita ihmisiä, jotka puhuvat vain yhtä kieltä. Millä nimellä heitä kutsutaan? Si...gringo!

Ulkomaalaisen turistin kannalta huono suhtautuminen USA:laisiin ei aina tunnu kovinkaan miellyttävältä. Oikeastaan kaikkia vaaleaihoisia luullaan gringoiksi: gringoille on eri hinnat ja eri palvelu. Meitä luultiin järjestäen joka paikassa jenkeiksi varsinkin silloin, kun Dani ei ollut aivan vieressämme. Suhtautuminen meihin ja hinnat muuttuivat heti, kun aloimme puhua keskenämme suomea kovaan ääneen. :) Paikallisilla markkinoilla meitä kohdeltiin melko epäkunnioittavasti, sillä liikuimme suuren osan ajasta kolmisteen. Monet myyjät aloittivat meille myymisen kunnon jenkkiaksentilla ja jenkkityyliin ja kun kohteliaasti kieltäydyimme mumisivat monesti jotain espanjaksi. Meillä olikin pari kertaa kovin hauskaa, kun toki he luulivat ettemme ymmärrä kieltä. Toisaalta ottaen huomioon maiden välisen historian ja varsinkin nuorten jenkkien käyttäytymisen kyseisen suhtautumistavan ymmärtää. Kunpa eivät vain kaikkia turisteja leimaisi heti gringoiksi. Kaikenkaikkiaan Meksiko oli kuitenkin hieno ja miellyttävä kokemus upealla auringonpaisteella höystettynä! Iso hymiö! :)

Mikä maa ja mikä valuutta meillä on sitten tällä hetkellä? USA ja dollari. Saimme sittenkin vaihdettua lennot kohtuulliseen hintaan siten, että Panaman sijaan lensimme Miamiin Meksiko Citystä. Neljän vuorokauden yhtäjaksoinen bussimatka tai todella kalliit lennot Panamaan eivät kiinnostaneet ja päätimme kokeilla vielä yhtä puhelinsoittoa American Airlinesille. Yllättäen noin 500 dollarin lipunmuutosmaksu vaihtuikin 250 dollariin ja valinta oli selvä. Jos joku joskus sanoo ettei onnistu tai se maksaa niin ja niin paljon... kannattaa ehdottomasti kysyä uudestaan joltakulta muulta! Pätee ainakin Oneworldin maailmanympärilippuun, jonka kanssa olemme saaneet eri vastauksen samoihin kysymyksiin miltei joka kerta. :D

Lensimme siis Miamiin eilen ja juuri nyt valmistaudumme yöpuulle Florida Cityssä aivan Miamin kupeessa. USA:ssa tarkoitus olisi ainakin vielä käydä Key Westissä, shoppailla hiukan ja makoilla altaalla tai Miamin biitseillä säiden salliessa. Floridassa on tällä hetkellä ennätyskuivuuksien jälkeiset ukkosmyrskyt, joita on lupailtu koko loppuviikoksi. Äsken tuli vettä kuin saavista kaatamalla ja salamat valaisivat koko taivaan tasaisin väliajoin. Nyt ulkona kuulostaa rauhalliselta, katsotaan millainen sää huomenna on. Miami ja Key West voivat hyvinkin jäädä ukkosmyrskyalueen ulkopuolelle, jolloin ainoa, josta meidän pitää huolehtia on aurinkorasvan riittävä levittäminen.