Kaunis ja ihmeellinen maailma!

Olemme nyt kaukana pohjoisessa eli Kiwin ”Far North”:issa Kaitaian kaupungissa. Tänään matkamme jatkuu vielä hivenen pohjoisemmaksi Cape Reingaan, joka on Kiwin pohjoisin kärki. Tänne ajelimme Coromandelin niemen kautta. Coromandel oli todella kaunis paikka. Toisella puolella tietä oli meri ja toisella puolella upeita vihreitä nummia ja jylhiä metsiä. Tie mutkitteli rantaviivan mukaisesti ja olo oli kuin automainoksissa. Varmasti yksi maailman kauneimmista teistä. Veti vertoja Australian kuuluisalle ”Great Ocean Roadille”.

Coromandeliin ihmisiä vetää luonto. Sen rantaviiva on täynnä kauniita rantoja ja metsät täydellisiä vaelteluun. Harrastimme rantoja. Uimassa emme silti käyneet, koska ilma oli kauniin syksyinen eli aurinkoinen, mutta viileä. Coromandelissa tutustuimme kolmeen eri rantaan. Ensimmäisenä piipahdimme ”salaisella” New Chums Beachilla, jonne piti löytää tiensä metsän läpi. Noin 20 minuutin kävelyn jälkeen eteemme avautui todella kaunis ja autio lahdenpoukama, jossa New Chums Beach sijaitsi. Näkymä oli upea: kirkkaan sininen vesi vyöryi suurina aaltoina kohti upeaa hiekkarantaa, jota reunusti jylhät kalliot ja vihreä metsä. Meidän lisäksi rannalla oli neljä ihmistä. Löysimme mukavan paikan rannalta ja makoilimme siellä tunnin verran.

Seuraavana oli vuorossa Cathedral Cove: jälleen yksi hieno yhdistelmä kivimuodostelmia ja hiekkarantaa. Cathedral Covelle piti myös kävellä metsän läpi. Tällä kertaa matka kesti noin puoli tuntia. Näköalat olivat ”vaivan” arvoisia: kaksi hiekkarantaa, joiden välissä oli suuri tunneli kalliossa. Nousuveden aikaan tunnelista ei pääse kuivana läpi, mutta onneksemme olimme paikalla laskuveden aikaan ja pystyimme kävelemään toiselle puolelle kuivin jaloin.

Cathedral Covelta siirryimme läheisellä Hot Water Beachille, joka on kirjaimellisesti kuumavesiranta. Joka päivä laskuvesi paljastaa rannalla kohdan, jonka alla pulppuaa kuuma maanalainen lähde. Hiekkaan voi kaivaa itsellensä ”altaan” eli kuopan, joka täyttyy kuumasta mineraalivedestä. Kun pääsimme paikalle, oli parhaat paikat jo varattu ja päätimme vain ihmetellä ja ihastella (jälleen kerran) luonnon ihmeellisyyttä. Siinä ihmiset makoilivat itsetekemissä minikylpylöissään. Välillä luontoäiti lähetti heille mukavan viilentävän aallon, jotta kukaan ei saisi palovammoja noin 60 asteisesta lähdevedestä. Hiekkakin oli todella polttavan kuumaa. Kaivelimme maata jaloillamme ja jos hiekkaa jäi jalkaterälle, niin kyllä poltti.

Tänään siis ajelemme ensin pohjoiseen, josta jatkamme samaa tietä takaisin ja kohti Bay of Islandsia. Ylihuomenna vuorossa on Aucklandin lentokenttä, josta suuntaamme kohti Chileä ja Pääsiäissaarta. Tänään luvassa on lisää hiekkarantoja ja isoja tyrskyjä.