Nemoa etsimässä

Emme taidakaan olla niin maakrapuja kuin luulimme. Purjehtimassa oli mahtavaa! Ilma oli loistava ja maisemat sekä veden päällä että alla kauniita. Ulapalla vene keinui välillä rajustikin, mutta ui silti sulavasti aaltojen lomassa. Meillä kävi tuuri ja laivalla oli vain neljä matkustajaa meidän lisäksemme: hollantilais-meksikolainen Barcelonassa asuva pariskunta, australialainen tyttö ja taiwanilainen poika. Meitä kuutta palveli laivan nelihenkinen miehistö: kokenut kapteeni Jase, sekä reilu parikymppiset emäntä Bev ja divemasterit Matt ja Emil. Ehdottoman suositeltava reissu kaikille!

Teimme laivaltamme Rum Runnerilta kuusi sukellusta: viisi tavallista ja yhden yösukelluksen. Thaimaan sukelluskohteisiin tottuneena ensimmäinen sukellus oli pienoinen pettymys: näkyvyys oli huono ja kaloja vain kourallinen. Muut sukellukset onneksi näyttivät meille Suuren Valliriutan paremman puolen. Näimme paljon värikkäitä koralleja sekä isoja värikkäitä kaloja, jotka uiskentelivat muina kaloina koko matkan kanssamme. Lisäksi näimme yli 1,5 metrisen harmaan riuttahain, kilpikonnia, nemoja, rauskun, suuria kalaparvia ja kaikkea muuta hienoa. Ennen yösukellusta puolihullu kapteenimme kertoi meille kattavasti riutan eliöstöstä hollywood-tyyliin. Loistava esitys, jonka kruunasi juuri ennen yösukellusta pienimuotoinen pelottelu haiparvista ja tappajahain musiikki valmistautuessamme sukellukselle! :D Pilke silmäkulmassa tietenkin.

Sunnuntai-ilta oli viimeinen yhteinen iltamme Iiran ja Teijon kanssa. Vietimme sen hostellimme irkkubaarissa ilmakitaran australianmestaruuskarsintojen lomassa. Mikko ja Iira kävivät jo osallistumassa kisaan, mutta loppujen lopuksi eivät saaneet virallisesti osallistua, koska eivät olleet australialaisia. Palkintona olisi ollut matka ilmakitaran mm-kisoihin Suomeen. Ensimmäisenä iltanamme Cairnsissa oli samaisessa baarissa muuten australian karaokemestaruuskarsinnat, josta olisi voinut myös voittaa matkan Suomeen karaoken maailmanmestaruuskisoihin! :D Pojat olisivat halunneet vetäistä Penny Lanen suomeksi (Rööperiin), mutta kuulemma kyseistä kappaletta ei listoilta löytynyt, joten kotimatkaliput jäi voittamatta. :) Hauskaa oli, suuri kiitos Iiralle ja Teijolle viimeisestä reilusta kuukaudesta apollojen kyydissä ja ilman! Toivotamme mukavaa loppumatkaa Cairnsissa ja Melbournessa! Raporttia Melbournen F1-osakilpailusta odotellen... ;)

Nyt olemme Brisbanessa McDonaldsissa free wifillä. Eli käyttämässä ilmaista nettiä. Koska emme saaneet vielä tarpeeksemme Australiassa ajamisesta, päätimme Mikon kanssa ajaa tänne Cairnsistä. Matkaa vain reilut 1700 kilometriä. :) Olisimme myös voineet lentää ja säästää kaksi vuorokautta, mutta päädyimme tässä vaiheessa mielestämme parempaan eli rahan säästämiseen. Saimme erittäin hyvän diilin autovuokraamosta, jossa oli tarve saada kolmen hengen asuntoauto siirrettyä Brisbaneen. Maksamme viisi dollaria päivässä (matka ja majoitus) ja vuokraamo maksaa bensat. Kolmen päivän matkat ja majoitus siis noin kymmenen euroa. Ei huono. Matkaa vuokraamolle on jäljellä noin viisi kilometriä ja saldo tällä hetkellä kaksi päivää ja 1735 kilometriä. :) Hiacella.

Ihastuimme Australiaan: sen luontoon, ihmisiin ja eläimiin! Koimme sen kauniina ja erittäin vaihtelevana maana. Omalla listallamme Queensland oli osavaltioista numero yksi. Kaupungeista tykkäsimme eniten Cairnsista, Melbournesta ja Perthistä. Meillä on muutaman tunnin päästä lento Aucklandiin. Australiaa jäämme kaipaamaan, joten eiköhän uusintareissu tänne ole joskus edessä. Paljon näimme, mutta paljon jäi näkemättä. Uluru, me tulemme vielä! Nelivedolla hiekkatien kautta!