Crocs rule ja Crikey!

Jes! Lennot siirretty, kiitos American Airlines, LAN ja Qantas! Finnairille sellaisia terveisiä, että olisi kovin mukavaa, jos pientä maksanutta kanta-asiakasta palveltaisiin edes kohtuullisella aikataululla. Emme siis edelleenkään ole saaneet Finnairilta vastausta, mutta sillähän ei enää ole mitään merkitystä. :) Lennämme 18.3. Aucklandiin Uuteen-Seelantiin katsomaan Coldplayn keikkaa (jos saamme liput)! ISO HYMIÖ!

Viimeksi kerroimme jatkavamme matkaa kohti Surfer’s Paradisea. Oma ennakkokäsitykseni kyseisestä kaupungista poikkesi hiukan todellisuudesta. Ajattelin, että saavumme pieneen intiimiin surffareitten mekkaan eli edellisen kohteemme, Byron Bay:n tyyliseen kaupunkiin. Kun Apollon ikkunoista alkoi näkyä korkeita hotelleja toinen toisensa perään, tiesin olevani väärässä. Ainakin kymmenen kilometriä ajoimme rantaa reunustavien tornitalojen viertä kohti kaupungin keskustaa. Keskusta oli täynnä ihmisiä, turistikrääsää ja kalliita hintoja. Ranta oli pitkä ja tuulinen. Tuulinen sopi meille mainiosti, sillä Iira oli ostanut Byron Baysta lähdettäessä ihka uuden bodyboardin. Itku pitkästä ilosta: jonkin aikaa bodyboardailua ja lauta oli katki! :) No eihän siitä nyt ihan itkua tullut: kuulemma vain pari tiukkaa sanaa Iiralta Teijolle. ;) Onneksi lauta katkesi vain sisältä, joten sillä pääsee kuitenkin ihan hyvin vielä ottamaan aaltoja. :)

Apollon aikataulu painaa sen verran päälle, että tutustuaksemme Brisbaneen, päätimme ajaa sen läpi. :) Satuimme vieläpä sopivaan aikaan Brisbanen keskustaan muiden tuunattujen autojen kanssa ajamaan rinkiä. Reilu tunti ja kaupunki nähty! Tehokkuus on hyve! :) Hienolta näytti. Matka jatkui kohti seuraavaa majapaikkaa: vielä tuntematonta lepoaluetta. Päätimme ajaa hiukan Brisbanen ohi ollaksemme aamulla iskuetäisyydellä Australia Zoosta, mutta päädyimme ajamaan melkein eläintarhalle saakka, sillä pysähdyspaikkaa ei meinannut löytyä sitten millään. Iltamyöhään pääsimme koisimaan ja näkemään unia seuraavan päivän seikkailuista kesyjen kenguruiden, koalien, vompattien ja muiden kivojen elukoiden seurasta.

Edesmenneen kroktiilimies Steve Irwinin elämäntyö Australia Zoo oli hieno katsaus Australian eläinmaailmaan. Tutustuimme, katsoimme ja silitimme Australian tunnetuimpia ja ei niin tunnettuja eläinlajeja. Eläintarha oli uniikki siksi, että eläimiä pääsi todellakin katsomaan läheltä. Mieleenpainuvimmat kokemukset olivat kenguruiden silittäminen ja ruokkiminen, lukuisten koalien katseleminen ja silittäminen sekä vompatin hyökkäys kohti Teijon varpaita! :) Matelijapuistossa kasvanut Steve Irwin oli läsnä kaikkialla ja hänen rakastamiaan jättimäisiä krokotiilejä, liskoja sekä käärmeitä oli edustava kokoelma näytillä. Hieno puisto, mahtava kokemus! Ja ne koalat oli niiiiiin suloisia!

Zoosta suuntasimme Noosaan, tunnelmalliseen rantakaupunkiin reilu sata kilometriä Brisbanesta pohjoiseen. Tarkoitus oli mennä suoraan leirintäalueelle täyttämään jo miltei huvenneet Apollon vesivarastot, mutta joenranta yleisine grillauspaikkoineen (joita on muuten joka puistossa) näytti niin houkuttelevalta, että päätimme jäädä siihen syömään. Kello läheni jo kymmentä, kun lopettelimme. Vaikka Noosan alueella ei sallita leiriytymistä muualla kuin leirintäalueilla, löysimme parkkipaikan aivan keskustasta, jossa oli jo parkissa campereita. Päädyimme nukkumaan yömme kyseisellä parkkipaikalla, vaikka olimme kuulleet, että alueella liikkuu rangereita ja ”ilmaisesta” yöpymisestä voi saada sakot. Aiemminkaan meitä ei oltu hätistelty pois parkkialueilta, joten painoimme päämme tyynyihin luottavaisin mielin. Seitsemältä aamulla kuului kuitenkin ovelta kova koputus ja huuto: kymmenen minuuttia aikaa poistua tai rapsahtaa 75 euron sakot per henkilö! :D Onneksi olimme jo puoliksi hereillä ja poistuminen sujui salamannopeasti. Kaikki eivät varmaankaan olleet aivan yhtä onnekkaita. :) Loppuaika Noosassa kului kahdella eri rannalla alloissa peuhatessa. Meren voima tuli todettua: virtaukset olivat todella voimakkaita ja aallot korkeita. Iiran vartalolauta oli taas ahkerassa käytössä, vaikka kyllä sitä näytti pääsevän pitkälle ihan ilman lautaakin.

Olemme nyt Airlie Beachilla, johon Noosasta on matkaa noin tuhat kilometriä. Lähdimme Noosasta illan koitteessa ajelemaan tänne ja yövyimme matkalla ihan oikealla, sallitulla lepoalueella. Koko yön satoi ja tuuli voimakkasti. Aamulla autoradion innoittamana ostimme huoltoasemalta lehden, jonka etusivulla oli kuva jättimäisestä syklonista ja iso otsikko: ”Run for it”. Olimme viettäneet yömme lähellä Bundabergin kaupunkia neljännen asteen Hamish-nimisen pyörremyrskyn reunalla! Se oli matkaamassa asiantuntijoiden mukaan kohti Fraser Islandia ja Brisbanea tekemään tuhojaan. Ajoimme onneksi juuri oikeaan suuntaan eli poispäin syklonista. Pyörremysky on kuulemma sittemmin laantunut ja muuttanut suuntaansa, joten suurempaa tuhoa ei liene luvassa.

Matkaa on jäljellä enää 650 km, jonka aiomme kohtaloa uhmaten jättää kokonaan ajettavaksi viimeiselle mahdolliselle päivälle. Huomenna nautimme vielä Airlie Beachin ja Whitsundayn saarten maisemista ja lähdemme purjehtimaan katamaraanilla koko päiväksi. Niin ja viitaten aiempaan tekstiin: Apollo todellakin pitää mielen virkeänä! Jälleen kerran on jääkaapin kanssa ongelmia katsokaas, kun se ei enää kylmene: lähinnä pitää ruoat lämpimämpänä kuin aromipesä konsanaan! No, onneksi poksahti sentään leirintäalueella, joten saatiin ruuat pelastettua leirikeittiön jääkaappiin eikä suurempaa vahinkoa syntynyt... mitä nyt pienimuotoista turhautumista oli ilmassa. :)

Loppuun vielä tämän hetkinen päivitetty lentoaikataulu:

18.3.2009 Brisbane – Auckland
6.4.2009 Auckland – Santiago de Chile
7.4.2009 Santiago de Chile – Pääsiäissaari
10.4.2009 Pääsiäissaari – Santiago de Chile
16.4.2009 Santiago de Chile – Lima
26.4.2009 Lima – Los Angeles
5.6.2009 Panama City – Miami
12.6.2009 Miami – New York City
17.6.2009 New York City – Helsinki