Menevä Melbourne ja sykkivä Sydney

Kaksi Australian suurinta kaupunkia on nyt nähty. Ensimmäistä kertaa koko matkan aikana tuntuu, että olemme edenneet liian nopeasti, ja jotain on jäänyt kokematta. Automme palautuspäivä Cairnsiin painaa päälle, joten on pakko edetä. Palautuskaupungin muuttaminen maksaisi maltaita ja vuokra-ajan pidentäminen ei onnistu. Täytyy mennä siis alkuperäisen arvion mukaan. Myönnettäköön tässä vaiheessa: Australia on siltikin vielä isompi maa kuin osasimme odottaa. Tiesimme, että se on hyvin suuri, mutta että ihan näin suuri...

Vielä ei ole löytynyt Adelaiden leirintäalueen päihittänyttä. Yöpymisen hinta on pysynyt samoissa lukemissa, lisäpalvelut ovat vähentyneet. Koko ajan ollaan tultu kauemmaksi kaupungin keskustasta – tietysti, sillä kaupungit ovat suurempia. Liikenneyhteydet leirintäalueilta kaupunkiin ovat onneksi toimineet hienosti: olemme päässeet kulkemaan bussilla suoraan keskustaan vaivattomasti. Tietenkin voisimme käyttää myös omia (vuokra)renkaitamme, mutta Apollon parkkeeraaminen miljoonakaupunkiin ei ole osoittautunut ihan helpommaksi tehtäväksi, joten olemme päätyneet joukkoliikenteen käyttäjiksi.

Pidimme Melbournesta kovasti. Kaupunki oli moderni suurkaupunki, jonka arkkitehtuuri henki samalla vanhanaikaista brittihenkeä. Kaupungin (ruoka)ravintolakulttuuri näytti elävältä ja tykkäsimme varsinkin keskustan läpi kulkevan joen rantabulevardin tunnelmasta iltahämärässä. Katutaidetta oli ripoteltu sinne tänne pitkin keskustan katuja. Katutaiteilijat soittivat siellä täällä omaa mielimusiikkiaan. Todella mukava kaupunki, todella mukava tunnelma. Ehdottomasti uuden vierailun arvoinen paikka. Varsinaisista turistinähtävyyksistä vierailimme Melbournen akvaariossa, jossa pidimme etenkin pingviineistä ja jättimäisestä pyöreästä huoneesta, jossa seinät olivat yhtä kala-allasta haineen ja rauskuineen sekä Victoria Marketilla, jossa oli myytävää laidasta laitaan. Ja mikä parasta, kukaan ei tuputtanut mitään turhaa. :) Melbournen keskustassa vietimme vain yhden päivän, joten hiukan jäi kaivertamaan mieltä... olisimme viihtyneet niin paljon pidempään.

Vahingosta viisastuneena tutustuimme Sydneyyn (jopa) kaksi päivää. :) Yöllä kun saavuimme kaupunkiin, halusimme ajaa kaupungin läpi pitkin Harbour Bridgeä, jotta näkisimme oopperatalon iltavalaistuksessa. Sillalta käsin valaistus oli pettymys, mutta seuraavana päivänä illallistimme oopperatalon vieressä ja rakennus oli aika mahtava näky. Lauantai-ilta kului oopperataloa ihastellessa ja Sydneyn iltaelämää katsastellessa. Eilen kävimme tutustumassa sekä Finnairin, että Qantasin toimistoon, maailmankuuluun Bondi Beachiin ja keskustan tunnelmaan. Bondi beach oli täynnä surffareita ja lenkkeilijöitä. Löysimme kivan ravintolabuffan, jossa annoksiin kuului simpukoita, mereneläviä, erilaisia lihoja. ja kaikkea muuta kivaa. Ihastelimme skeittareiden taitoja Bondin skeittipuistossa ja ihmettelimme miten surffarit mahtuvat surffaamaan moisessa väenpaljoudessa. Illalla lähdimme oopperatalon vierestä lautalla Manlyyn, josta matkamme jatkui bussilla kohti Narrabeenin leirintäaluetta.

Molemmissa kaupungeissa on selvä keskusta-alue korkeine taloneen, mutta muuten ne ovat todella laajalle levittäytyneitä. Tilaa rakentaa Australiasta ei puutu ja usein aivan keskustan välittömään läheisyyteen on rakennettu omakotitaloja. Kiva maa, kivat kaupungit.

Lähdemme aivan hetken päästä ajamaan kohti Byron Baytä, jonne matkaa on noin 700 kilometriä. Sen jälkeen sunnitelmissamme on edetä tasaisesti kohti Cairnsia seuraavan yhdeksän päivän aikana. Olemme yrittäneet saada lentoamme Uuteen-Seelantiin muutettua maaliskuun 18.päivälle, mutta vielä ei ainakaan ole onnistunut Finnairin ihmeellisten käytäntöjen takia. Katsotaan mitä seuraavat päivät tuovat tullessaan.