perjantaina, maaliskuuta 13, 2009

10119

Kyllä, olemme nyt Cairnsissä. Saavuimme tänne eilen iltapäivällä kello kaksi. Apollo piti palauttaa neljältä, joten meillä jäi aikaa etsiä majoitus taas vaihteeksi. Iira ja Teijo bongasivat mukavan irkkubaarin, jonka yläkerrassa kaikki neljä nyt majailemme muutaman päivän. Apollon veimme toimistolle sekavin tuntein: ilmassa oli haikeutta, ylpeyttä, iloa ja juhlan tuntua. Olo oli kuin voittajilla. Me teimme sen. Ajoimme Perthistä muutaman mutkan kautta Cairnsiin yhteensä 10119 kilometriä. Aikaa matkaan kului 34 päivää ja matkan varrelle mahtui kaikenlaista. Välillä oli kuuma ja välillä kylmä, usein oli hauskaa ja välillä hermot kireällä. Välillä tie mutkitteli ja välillä se oli todella suora. Maisemat muuttuivat koko ajan ja nyt se on todettu: Australia on TODELLA ISO maa.

Airlie Beachilla teimme sen, mistä jokainen ulkoilma-australialainen unelmoi. Purjehdimme Whitsundayn saaristossa. Purjehduksen alussa ihmettelimme, että onpahan kummat unelmat heillä. Vettä tuli kuin Esterin sanonko mistä. Ensimmäiseksi laivalla sujautimme märkäpuvut päällemme. Me päätimme nauttia purjehtimisesta täysin rinnoin ja suuntasimme laivan aurinkokannelle nauttimaan maisemista. Kaatosateessa. Maisemia tosin ei kovin paljoa näkynyt merellä vallinneen sumun ja jo mainitun kaatosateen vuoksi. Ajatus siitä, että kohta pääsisimme snorklailemaan kristallin kirkkaisiin vesiin, lämmitti hivenen mieltämme. Vedessä oli lämpimämpi kuin kannella, mutta mitään siellä ei nähnyt. Sykloni Hamish oli sekoittanut vettä sen verran, että juuri ja juuri näki omat räpylänsä. Iira taisi kaksi pikkukalaa nähdä, mutta koralleista ja trooppisista kaloista ei ollut tietoakaan. Onneksemme ilma kirkastui juuri kun pääsimme kuuluisalle Whitehaven Beachille, seitsemän kilometriä pitkälle vitivalkoiselle hiekkarannalle. Ranta oli kaunis, mutta myrskyn jäljiltä hieman roskainen. Minä liityin paikallisten krikettipeleihin ja muut pelasivat krikettivälineillä perinteistä pesäpalloa. Tunti rannalla vierähti nopeasti ja kriketti on hauskempaa miltä se näyttää. Siitä tulee seuraava lajivalloitukseni, jahka tästä kotiin päästään. Loppumatka kuluikin sitten syöden, juoden sekä auringosta nauttien. Hieno ja hintansa väärti reissu alun sateesta huolimatta (tai johtuen).

Cairnsissä emme ole tehneet vielä oikein mitään. Eilisilta vierähti majoituksemme alakerrassa baarin tarjonnasta nauttien. Hostellissa on hyvä systeemi: he myyvät baarissa käyviä ”seteleitä”, joita saa kymmenellä dollarilla 20 dollarin arvosta. Todella kätevää. Jokainen olut oli jo maksettu etukäteen ja kaiken lisäksi vielä tarjolla puoleen hintaan. Huomenna lähdemme jälleen merille. Edessä on kaksi päivää ja yksi yö 20 metrisellä purjeveneellä. Luvassa on yhteensä kuusi sukellusta Suurella Valliriutalla. Ilma näyttää hyvältä ja vesi on lämmintä. Maisemien veden alla pitäisi olla upeat. Purjehdukselta palattuamme vietämme vielä yhden yön Cairnsissa, jonka jälkeen suuntaamme nokkamme kohti Brisbaneä ja Uutta-Seelantia. Iira ja Teijo viettävät aikaa Cairnissä ainakin tiistaihin asti toipuen pitkästä ajomatkasta, jonka jälkeen heidän suunnitelmansa ovat avoimet. Heillä on paluumatka koti-Suomeen edessä heti Melbournen F1 GP:n jälkeen, jonka he katselevat livenä 300 000 muun fanin kanssa. Meitäkin muuten onnisti lippurintamalla: saimme liput Coldplayn keikalle Auclandiin 19.3.09! Jee!

9 kommenttia:

  1. TERE!
    Jeee! KAKSI vapaata päivää koulusta.Se on niin niin kiva.Matti menee töihin,äitiä väsyttää, mulla on tylsää,tietokone temppuilee.Kaikki on huonosti. T:Kiia.

    VastaaPoista
  2. Kiia, sua varmaan murjoo vaan tää perjantai 13. päivä.. :D

    VastaaPoista
  3. Coldplayn konsertti, hyvä. Mikä on Coldplay? No, täytyypä Mummin hakea Kiia siivousseuraksi. Täysikuu väsyttää meitä kaikkia. 10119 kilometriä on aikamoinen matka. Olette onnistuneet hienosti raskaan urakkanne. Pärjänneet pienissä tiloissa porukalla, oppineet varmasti paljon arvokkaita asioita tulevaa elämäänne varten. Hieno suoritus. Onnittelen. Minusta, erakkoluonteineni, ei olisi ollut moiseen. Ikävääni taas olen itkenyt, kuten Esterin päivänä syntyneen kuuluukin. Rakkaudella Aija-Äippä-Anoppi

    VastaaPoista
  4. Hei Kiia, eihän sulla ihan kaikki huonosti ole. Onhan sulla hieno kipsikin kädessä. Ei semmoisia joka tytöllä ole. Ja ansiolistalla Ylläksen komein volttisarja. Nykäsen Mattikin olisi kateellinen siitä.

    VastaaPoista
  5. Onnittelu maailmanmatkaajille! Moottoripyöräpiireissä tunnetaan ns. rautaperseajo - tuhat mailia 24 tunnissa. Suoritustanne voi kutsua vaikkapa titaanip....ajoksi. Kuulostaa justiinsa sellaiselta. Muutenhan tuo näytti menneen varsin mallikkaasti, mutta lopussa taisi aikataulu pettää, kun tulitte noin aikaisin auton luovutuspaikalle. Teillähän jäi 2 tuntia hyvää ajeluaikaa käyttämättä ;-)

    VastaaPoista
  6. Itse vedettiin syksyllä jenkkien läpimatkalla 14852km. Onhan tätä teidän blogia mukava lukea, mutta matkakuumehan tässä vaan nousee. http://artojapyly.blogspot.com/ tuossa meidän matkasta tehty blogi. Arto

    VastaaPoista
  7. Ei ihan saatu viela ajamisesta tarpeeksi. Kohta siirramme yhden auton Brisbaneen. Ja itse asiassa kaytimme apollon vuokra-ajan lahes kokonaan. Palautimme sen kello 15.55 eli viisi minuuttia etuajassa.

    Coldplay=nuorisomusiikkiyhtye

    Kiia kylla se siita!! =)

    VastaaPoista
  8. Ihailtavaa riskinottoa tai ihailtavaa täsmällisyyttä, ihan kumpi vain. Äitinsä poika. Mulla vaan tuppaa kulkuvälineen kanssa riskipelatessa välillä bensa loppumaan, kun ikänäkö alkaa painaa eikä erota bensamittarin viimeistä milliä riittävän selvästi...Mutta, että Mikko (ja Raita) ajoissa jossakin. Aina oppii uutta, kun on kotoa poissa, vai mitä.

    VastaaPoista
  9. I don't understand what you have written but I can tell by the photos that you are in Australia and been on the same boat trip as I have :) Lovely!

    VastaaPoista