Hoitoa keholle ja mielelle

Nyt on kyllä jo ihan pakko hiukan hehkuttaa hintatasoa! Sairastelun jälkeen päätimme hemmotella itseämme ja buukkasimme hotellistamme hoitopaketin. Paketti alkoi herätyksellä ja aamiaisella vuoteessa (patonkia, marmeladia, pekonia, paistettuja munia, tuoretta appelsiini-mangomehua). Aamiaisen jälkeen siirryimme jalkahoitoon, höyrykylpyyn ja kokovartalokuorintaan. Sen jälkeen vuorossa oli kolmen ruokalajin lounas ja pieni lepohetki. Päivä jatkui kasvohoidolla hoitolassa. Kaiken tämän päälle tuli vielä tunnin mittainen kokovartalohieronta ulkoilmassa ja rentoutuminen oli melko täydellinen. Huoneeseen palattuamme meitä odotti vielä herkullinen hedelmäkori. Tietenkin pakettiin sisältyy yöpyminen luksushuoneessa. Aaah.... Ja paljonko tämä kaikki maksoi? 64 euroa. Kyllä, koko paketti. Molemmilta! Ei siis 64 euroa per hlö, vaan 64 euroa kaikki yhteensä. Että sellaista. Voin kertoa, että oli hintansa väärtti. Tai ehkä jopa vähän enemmänkin.

On hauska huomata, että meillä irtoaa aina parhaat naurut Mikon kokoon liittyvistä asioista. Tänään meinasin kuolla nauruun, kun odottelin jalkakylvyn jälkeen vuoroani hyörykaappiin. Mikko meni ensin ja hetken kaapissa oltuaan sanoi:”tästä pitäis ehkä kyllä jo saada kuva”. Menin sitten katsomaan mitä siellä tapahtuu ja tipahdin saman tien! :D Kuvaamisestakaan ei meinannut tulla mitään, kun kamera heilui hekotuksen tahdissa. Kyllähän Mikko sinne sisälle mahtui... juuri ja juuri. Hepulia ei myöskään yhtään hillinnyt ”kaapin” 1980-luvun avaruusseikkailutyylinen design. Kuva taitaa taas kertoa hieman enemmän kuin muutama sana... :D

Turistisesonki täällä ei tosiaankaan ole vielä alkanut. Tänään olemme olleet hotellin ainoat asiakkaat. Eilen täällä oli meidän lisäksi viisi muuta asiakasta. Henkilökuntaa pyörii silti eri tehtävissä kymmenkunta. On respantyttö, tarjoilija, kokki, autonkuljettaja, jonkin sortin manageri, kaksi hoitolantätiä, pari yleispoikaa ja siivooja. Työajat ovat meissä (Suomen tiukkaan työlainsädäntöön tottuneissa) herättäneet ihmetystä. Olemme asuneet tässä hotellissa nyt kolme päivää ja työvuorot eivät ole vaihtuneet lainkaan! Toisin sanottuna meitä on palvellut sama tarjoilija ja sama respantyttö joka päivä aamuin illoin. Myös El Nidossa oli havaittavissa sama kaava. Lounaspöydässä tänään mietimme kuinka meidän 64 eurosta riittää kaikille heille palkkaa vielä kulujen jälkeen. Hiukan tuli jo huono omatunto, mutta toisaalta he olisivat varmaankin olleet täällä joka tapauksessa oli asiakkaita tai ei.

Eilisestä vielä sen verran, että olimme jo niin hyvässä kunnossa, että jaksoimme lähteä maanalaiselle joelle parin tunnin ajomatkan päähän Sabangiin. Joki/luola oli melkoinen turistirysä, mutta silti hieno ja erilainen. Joki ulottuu yli 8 kilometriä vuoren sisään, me kävimme 10 hengen kanootilla 1,5 kilometrissä. Jokaisessa kanootissa on valo, koska sisällä on pilkkopimeää. Luola on korkeimmillaan 65 m, suurimmaksi osaksi kuitenkin noin pari-kolme metriä veden pinnasta. Vuoren sisällä on muun muassa mahtava, aivan kirkon oloinen kohta kaikenlaisine kivimuodostumineen, jotka muistuttavat esimerkiksi neitsyt mariaa ja jeesusta. Pimeyden vuoksi kuvia oli hieman hankala ottaa, joten on tyytyminen mielikuvitukseen. Kaiken kaikkiaan maanalainen joki oli upea paikka, vaikka jouduimmekin ensimmäistä kertaa jonottamaan oikein kunnolla.

Nyt olemme levänneet kunnolla, joten voimme lähteä huomiselle Manilan lennolle hyvillä mielin. Matka siis jatkuu huomenna Manilaan, jossa vietämme pari päivää. Sen jälkeen suuntaamme Filippiinien pohjoisosaan Banauen riisiterasseille, jossa pitäisi olla melko hienot näkymät tähän aikaan vuodesta. Kolmas joulukuuta lennämme sitten takaisin Macaoon, josta jatkamme matkaamme Tokioon pari päivää myöhemmin.